Katolinen aika Tuomiokirkossa

Kun 1200-luvun lopulla Unikankareen kummulle alettiin rakentaa kivikirkkoa, Turun kaupunki oli vain hyvin pieni yhdyskunta kirkon ympärillä. Unikankareen kivikirkko vihittiin tuomiokirkoksi vuonna 1300 ja samalla piispanistuin siirrettiin Koroisista Turun kaupunkiin. Tuomiokirkko omistettiin Neitsyt Marialle ja suojelijakseen se sai Suomen ensimmäisen piispan, Pyhän Henrikin.

Keskiajan vuosisatoina kirkko sai useita pyhimyskappeleita, joista myöhemmin tuli hautakuoria. 1500-luvun alkuun mennessä Tuomiokirkko oli saavuttanut jo lähes nykyisen muotonsa. Kuva on pienoismalli Tuomiokirkosta 1300-luvulla.

 

Alttarit 12 naispyhimykselle

Tuomiokirkossa oli keskiaikana kaikkiaan 42 pyhimysalttaria. Näiden oman alttarinsa saaneiden pyhimysten joukossa oli peräti kaksitoista naispyhimystä:

  • Pyhä Maria Magdaleena
  • Pyhä Katariina Aleksandrialainen
  • Pyhä Katariina Siennalainen
  • Pyhä Birgitta
  • Pyhä Ursula
  • Pyhä Margareeta
  • Pyhä Barbara
  • Pyhä Helena
  • Pyhä Anna
  • Pyhä Gertrud
  • Pyhä Veronika

Pappis- ja pitäjänalttarit oli omistettu Neitsyt Marialle.

 

Tavastin kappelissa jumalanpalvelusta aamuin illoin

Maunu II Tavast oli Turun piispa lähes neljäkymmentä vuotta 1412-1450. Hän rakensi ja varusti Tuomiokirkkoa ja perusti sinne muun muassa Pyhän Ruumiin kappelin (nykyinen Tavastin kappeli). Maunun aikana Turussa syntyi Pyhän Ruumiin kultti ja Maunu itse johti kappelissa joka päivä huomenveisut, ilta- ja yöpalvelukset.

Pyhän Ruumiin kappelin komeudesta kertoo jo se, että näin pitkää keskiaikaista takorauta-aitaa ei ole muualla Pohjoismaissa. Maunun lahjoittama aita taitaa olla Tuomiokirkon arvokkain esine.

 

Ryöstetyt Ejbyn kalkki ja pateeni

1400- luvun lopulla joukko vaikutusvaltaisia turkulaisia halusi todennäköisesti Kaikkien Pyhien kuorin vihkimiseen lahjoittaa Tuomiokirkolle arvokkaan ehtoollismaljan. Malja teetettiin turkulaisilla hopeasepillä 1480-luvulla.

Kesällä 1509 Turkuun tehdyn hyökkäyksen aikana tanskalainen amiraali Otte Rud ryösti Tuomiokirkosta maljan ja sen lautasen, pateenin. Tunnontuskissaan Rud palautti ryöstämänsä Hemmingin piispansauvan, mutta maljan ja pateenin palautti Tuomiokirkkoon vasta Ejbyn seurakunta vuonna 1925. Siksi ehtoollismaljaa on alettu kutsua Ejbyn kalkiksi.

 

Ohikulkiessa Kristoforoksen alttarille

Pyhä Kristoforos - "Kristuksen kantaja" - oli matkustavaisten suojeluspyhimys. Matkalle rientäville oli kirkon ulkopuolella Kristoforoksen alttari, jolla he voivat ohikulkiessaan rukoilla menestystä päivälle ja varjelusta pahalta äkkikuolemalta.

Viimeisin Pyhän Kristoforoksen alttari on nykyisen Domcáfen ulkoseinässä. Pyhimys on saanut alttarin myös Kaikkien Pyhien kappeliin, nykyiseen pääkuoriin.

 

Autuaan Hemmingin pyhäinjäännösarkku

Viimeistä suurta katolista juhlaa, piispa Hemmingin autuuttamisjuhlaa, vietettiin Tuomiokirkossa 1514. Hemmingin pyhäinjäännökset siirrettiin turkulaisten mestareiden kaivertamaan pyhäinjäännösarkkuun.

Autuas Hemminki oli 12. Turun piispa 1300-luvun puolivälissä. "Autuas" oli perinteisesti eräänlainen paikallinen pyhä ja edelsi pyhäksi julistamista. Pyhäksi asti Hemminki ei kuitenkaan ehtinyt sillä uskonpuhdistus alkoi jo sarastaa…