Suurvalta-aika 1600-luvulla

Kustaa Vaasan toisesta pojasta Eerik XIV:stä tuli Suomen ja Ruotsin kuningas vuonna 1560. Eerik ihastui joukoissaan palvelleen korpraali Maunun tyttäreen Kaarinaan ja kruunasi hänet Ruotsi-Suomen kuningattareksi 1568 - vielä samana vuonna Eerik syrjäytettiin valtaistuimelta. Eerik ja Kaarina elivät vuosia vankeudessa ja vasta Eerikin kuoltua veljensä myrkyttämänä vuonna 1577 pääsi 26-vuotias Kaarina vapaaksi. Hän sai langoltaan, kuningas Juhana II:lta Liuksialan kartanon asuttavakseen ja eli siellä 35 vuotta.

Kaarina Maununtytär oli lempeä, kaunis ja kansan rakastama. Jopa Nuijasodan kapinapäällikön Jaakko Ilkan pahamaineiset sotilaat jättivät Kaarinan kartanon ryöstämättä. Kaarina Maununtytär kuoli vuonna 1612 ja haudattiin perhehautaan Tottin kappeliin. Vastapäisen Kankaisten kappelin sarkofagiin hänen tomumajansa siirrettiin vasta 1867.

Kaarina Maununtyttären sarkofagin juurella on tänäkin päivänä aina tuoreita kukkia.

 

Kolmikymmenvuotisen sodan sankarit

1600-luku oli sotaisaa aikaa Ruotsi-Suomelle. Saksassa käytiin silloin 30-vuotista uskonsotaa, johon myös Ruotsi osallistui. Samoihin aikoihin taisteltiin itärintamalla. Tuomiokirkosta sai hautasijansa moni sotasankari. Itärintamalla taistelivat muun muassa Evert Horn ja Samuel Cockburn, jotka kumpikin lepäävät Tavastin kappelissa.

Palkkiona palveluksista Ruotsin armeijassa tämä skotlantilainen eversti Samuel Cockburn, etevä diplomaatti, sai kuningas Kustaa II Aadolfilta satoja maatiloja Suomesta. Cockburn kuoli Turussa 1621 ja haudattiin Pyhän Ruumiin kappeliin (Tavastin kappeliin). Hautapaadellaan Cockburn lepää täydessä sotisovassa. Samaan tapaan kuin Cockburn päätyi Suomeen moni muukin skotti. Edelleen Suomessa elää noin 80 sukua, jolla on skottilaiset juuret.

Ruotsi-Suomen ja protestanttisen uskon puolesta Saksassa taisteli muun muassa joukko suomalaisia hakkapeliittoja. Tuomiokirkkoon on haudattu "Pohjolan lumiaura" Åke Tott ja maineikkain hakkapeliittapäällikkö, aseenkantajasta ratsuväen kenraaliksi huikeasti ylennyt Torsten Stålhandske, joka oli mukana 30-vuotisen sodan jokaisessa ratkaisevassa taistelussa. 30-vuotisen sodan aikana vuonna 1632 kuningas Kustaa II Aadolf kaatui Lützenin taistelussa ja hänen ruumiinsa ryöstettiin. Torsten Stålhandske, kuninkaan suosikki nouti Kustaan ruumiin takaisin. Suuri sankari, 30-vuotisessa sodassa voitosta voittoon edennyt Stålhandske kuoli vuonna 1644 ja haudattiin Sielujen kappeliin. Kappelin holvikaareen on kirjoitettu kaikki ne 30-vuotisen sodan taistelupaikat, joissa Stålhandske oli mukana.

Pelätyt hakkapeliitat olivat palkkasotureita, joiden nimityskin juontuu suoraviivaisesta taistelutekniikasta ja sen "hakkaa päälle!" -taisteluhuudosta. Hakkapeliittojen taisteluhuudolla kannustetaan suomalaisia edelleenkin.

>> Katso, minkälaisissa arkuissa sotasankarit saivat viimeisen leposijansa

 

Pyramidikynttilänjalat hautapaikasta

Suurvalta-aikana tuli tavaksi, että varakkaat lesket tekivät köyhtyneelle kirkolle lahjoituksen miehensä muistoksi ja näin maksoivat hautapaikan. Pyramidikynttilänjalat lahjoitti miehensä hautaamisen yhteydessä Kristina Horn, Torsten Stålhandsken leski, jonka hahmo ajan tavan mukaan kuvattiin Stålhandsken viereen lesken vielä verevästi eläessä. Kynttilänjalat olivat käytössä Tuomiokirkon pääalttarilla 1700-luvulla.

 

Kolme Gezeliusta

Yliopistokaupungin historiasta kertovat Tuomokirkkoon haudatut isä, poika ja pojanpoika Gezelius. Turku sai kuninkaallisen yliopiston, Turun akatemian, vuonna 1640. Ýliopisto toimi Tuomiokirkon keskiaikaisen kehämuurin tiloissa Turun paloon asti. Piispat Johannes Gezelius vanhempi, Johannes Gezelius nuorempi ja Johan Gezelius Nepos (pojanpoika) ovat merkittäviä Suomen kielen kehittäjinä. Kaksi vanhempaa toimivat myös akatemian varakanslereina.

 

Kenraali Forbuksen sotasaalis

Kun kenraali Arvid Forbus astui avioon Margaretan kanssa 1639, hän vihkimisen muistoksi ajan tavan mukaan lahjoitti köyhälle kirkolle messukasukan. Noin vuonna 1500 italialaisesta granaattiomenasametista tehty messukasukka on todennäköisesti sotasaalista 30-vuotisesta sodasta ja se on tuotu Reininmaalta. Kasukka on nähtävillä Tuomiokirkkomuseossa.

 

Suljetut hautaholvit

Tuomiokirkon lattian alle on haudattu arviolta 4500 vainajaa. Kirkkoon hautaaminen kiellettiin vasta 1784 pääasiassa hygieniasyistä. Tuolloin Tuomiokirkossa oli edelleen käytössä 91 perhehautaa jotka kaikki muurattiin umpeen. Turun Skanssinmäelle perustettiin ensimmäinen hautausmaa 1807. 91 hautaholvista kahdeksan on kunnostettu mutta hautarauhan vuoksi holvit on suljettu.

>> Hautoihin voi tutustua mobiilikierroksella