Tuomiokirkko Turun palon jälkeen 1827

Jos Tuomiokirkkotorilta tarkasti silmää kirkon tornin puoliväliä, saattaa nähdä hiiltyneet tiiliskivet muistona Turun palosta 4.-5.9.1827.

Palo sai alkunsa Aninkaisten mäestä joen länsipuolelta. Kahdessakymmenessä tunnissa tuli tuhosi kaupungin 1126 talosta 780. Kaikkiaan 2500 kotia paloi. Kirkko syttyi tuleen yöllä kahdentoista jälkeen. Tornin kerrotaan palaneen kuin jättiläismäinen soihtu kunnes se jylisten sortui.

Palossa tuhoutui muotokuvia ja sukuvaakunoita. Palon jäljet näkyvät vieläkin hiiltyneissä alttarikomeroissa. Ainoat säästyneet esineet oli lukittu vanhaan sakaristoon. Niiden joukossa olivat piispa Hemmingin pyhäinjäännösarkku, keskiaikaiset pyhimyspatsaat ja Kaarina Maununtyttären hautajaisiin kirjoitettu surunvalitus. Edellinen tuhoisa tulipalo oli runnellut Tuomiokirkkoa vuonna 1681. Turun palon aikoihin Suomi kuului jo Venäjän vallan alle.

 

Saarnatuolissa näkyy Engelin kädenjälki

Turun palon jälkeen Tuomiokirkon korjauksia kutsuttiin suunnittelemaan Carl Ludwig Engel. Engelin kädenjälkeä ovat nykyisen Tuomiokirkon kuparihuippu ja saarnatuoli. Engelin saarnatuolisuunnitelmasta jätettiin toteuttamatta vain sen sivuihin kaavaillut apostoliveistokset. Ne olisivat olleet liian kalliita. Tuomiokirkon korjausten aikoihin alettiin rakentaa myös Engelin piirtämää Helsingin Tuomiokirkkoa.

 

Hovimaalarin alttaritaulu

Ruotsin tuotteliain alttaritaulumaalari, kuninkaallinen hovimaalari Fredrik Westin maalasi Tuomiokirkon pääkuorin alttaritaulun 1834. Siinä on kuvattuna Kirkastusvuoren tapahtumat Taaborin vuorella (Matt.17:1-9).

 

Kellotorni vie lähes 100 metrin korkeuteen

Tuomiokirkon kellotorni sortui Turun palossa ja uuden tornikuvun Tuomiokirkolle suunnitteli C. L. Engel. Talvi- ja jatkosodan aikana ilmavalvontalotat, "harmaat naakat", päivystivät öisin Tuomiokirkon tornissa, lähes 100 metrin korkeuteen rakennetussa pimeässä kopissa. Heidän tehtävänään oli muun muassa ottaa vastaan radiosanomia suomalaisilta sotalaivoilta ja välittää sanomat edelleen ilmavalvonta-aluekeskukselle ja laivastoasemalle.

 

Suomen ensimmäiset freskot löytyvät Turun tuomiokirkosta

Suomen maalaustaiteen isänä pidetty hovimaalari R. W. Ekman maalasi Suomen ensimmäisiä freskoja pääkuorin seiniin ja holveihin viiden kesän ajan 1850-1854. Teosten valmistuttua lehdistö ennusti herra Ekmanin maineelle kuolemattomuutta, niin suuren vaikutuksen freskot turkulaisiin tekivät. Ekman perusti Turkuun tänäänkin toimivan Turun piirustuskoulun.

 

Kolme kuukautta kuningattarena

Vaikka Kaarina Maununtytär ehti 1500-luvulla olla Eerik XIV:n kuningattarena vain kolme kuukautta, tuli hänestä 1800-luvulla kansallisen itsetunnon symboli. Vuonna 1865 Sakari Topelius oli aloittamassa Suomessa ja Venäjällä kansalaiskeräystä Kaarina Maununtyttären sarkofagia varten. Ensin kerättiin "yhtä markkaa kuolleelle", sitten kolmea - marmorisarkofagi oli kallis eikä rahaa saatu helposti kokoon. Kaarina Maununtyttären jäännökset siirrettiin Kankaisten kappeliin sarkofagiin 1867.

 

Schwertschkoff ja kuninkaan laakeriseppele

Tavastin kappelin ikkunassa Kustaa II Adolf kruunaa ystävänsä ja sotastrategian opettajansa, tykinkuulasta kuolleen Evert Hornin laakeriseppeleellä tämän kuolinvuoteen ääressä 1616. Ikkunamaalauksen teki kuulu venäläinen taiteilija Wladimir Schwertschkoff, joka lapsuutensa Turusta päätynyt maailmalle tsaarin hoviin. Schwertschkoffin lapsuuden tuhoutuneeseen Tuomiokirkkoon tämän taideverstaissa tehtiin kolme suurta lasimaalausta ja useita vaakunoita 1870-luvulla.

 

Väärä keskiaika kappeleissa

Vaikka Sielujen kappelin eli Stålhandsken hautakappelin syvän sininen ja tähdin koristeltu katto on koreaa katseltavaa, se ei kuitenkaan anna ollenkaan oikeaa kuvaa siitä millaisen kappelin Stålhandsken leski Kristina Horn miehelleen halusi kahta vuosisataa ennen kattomaalauksen tekemistä.

Aikalaistiedon mukaan kappeli oli alun perin koristeltu taistelukuvauksilla ja kokovartalokuvilla. 1800-luvun maalarit ajattelivat keskiajan ranskalaisen mallin mukaan syvän siniseksi ja maalasivat kappelin katon siniseksi tähtitaivaaksi.

Nyt 2000-luvulla me pidämme keskiajan oikeaa väritystä harmaana ja punertavana.

 

Tarkk'ampujan kappeli sotilaiden kirkoksi

Kulmakappeli Tuomiokirkon pääoven vasemmalla puolella sisustettiin Turun palon jälkeen sotilaallisesti Tarkk'ampujan kappeliksi.

Suomen grenatööri- ja tarkk'ampujapataljoona piti majaansa Turussa Sirkkalan kasarmissa Oolannin sodan aikoihin 1800-puolivälissä. Sataluvun puolivälin jälkeen kappelista tuli Venäjältä tuodun pataljoonan sotilaskirkko.

Nykyäänkin Tarkk'ampujan kappelin toiminta on kovin kansainvälistä. Se on Turun kansainvälisen seurakunnan, saksalaisen seurakunnan, ruotsalaisen seurakunnan ja kuurojen seurakunnan kappeli.