Uskonpuhdistuksen aika 1527-1599

Uskonpuhdistus ei suinkaan tullut Suomeen kertaheitolla. Luterilainen usko juurrutettiin suomalaisiin noin seitsemän vuosikymmenen aikana.

Lutherin uskonpuhdistusajatukset saavuttivat Suomen Turun koulun kautta. Kuningas Kustaa Vaasa ymmärsi, että Lutherin opetus maallisesta esivallasta antoi valtiolle mahdollisuuden nousta paavinvaltaa vastaan ja päästä käsiksi kirkon omaisuuteen ja verotuloihin. Uskonpuhdistusta saarnaavat papit halusivat nopeaa muutosta, mutta kansan takia Kustaa Vaasa eteni hitaasti. Ruotsi-Suomen yhteydet paavinistuimeen katkaistiin kuitenkin jo 1523.

Vuonna 2017 vietetään kansainvälistä Reformaation merkkivuotta. Lue lisää reformaatio2017.fi!

Uskonpuhdistuksen tuomia muutoksia kirkossa

Katolisia perinteitä karsittiin vähitellen. Kirkkolaulua muutettiin. Tuomiokirkossa toteutettiin ensimmäinen ruotsinkielinen messu 1536.

Tuomiokirkon 42 pyhimysalttaria poistettiin käytöstä, pyhien kuvat ja veistokset varastoitiin sakaristoon. Eri alttareilla pidettyjen messujen sijasta jumalanpalvelus keskittyi pääalttarille ja saarnatuoliin. Tuomiokirkko sai veistetyt penkit kirkkoväelle. Sivukappeleista tuli hautakappeleita.

Suomen kirjakielen kehittäjän Mikael Agricolan suomennosten avulla jokainen seurakuntapappi pystyi toimittamaan messun suomen kielellä.

Tuomiokirkon omaisuus siirtyi valtiolle. Kelloverona Tukholmaan kuljetettiin yksi kirkon suurista kelloista. Turun dominikaaniluostari paloi 1537 eikä sitä enää korjattu. Tuomiokirkon tilit siirtyivät kruunun hoitoon.

Ruotsin valtakunta omaksui luterilaisen opin lopullisesti 1593 ja katolinen aika päättyi Nuijasodan melskeisiin 1599.

 

Suomen kirjakielen kehittäjä Mikael Agricola

Wittenbergissä teologiaa opiskellut Mikael Agricola aloitti Turun katedraalikoulun rehtorina 1539.

Agricolan teokset ja suomennokset ABCkiria (aapinen ja katekismus), Rucouskiria Bibliasta, Se Wsi Testamenti, Käsikiria Castesta ia muista Christikunnan Menoista, Messu eli Herran Echtolinen, Se Meiden Herran Jesusen Christusen Pina (Kristuksen kärsimisen historia), Dauidin Psaltari, Weisut ia Ennustoxet Mosesen Laista ia Prophetista Wloshaetut sekä Ne Prophetat valmistuivat kaikki kymmenen vuoden kuluessa.

Agricolan suomennosten avulla jokainen seurakuntapappi pystyi toimittamaan messun suomen kielellä.

Agricolan elämänvaiheista ja kirjallisesta työstä voit lukea lisää www.mikaelagricola.fi