Hautaamiskäytäntö

Keskiajalta aina 1800-luvun alkuun saakka vainajia haudattiin kirkon lattian alle. Vainajan yhteiskunnallinen asema määräsi hänen hautapaikkansa: arvokkaimmat hautapaikat sijaitsivat kirkon kuoriosassa. Aateliset suvut hankkivat reformaatioajalta alkaen Tuomiokirkon entisiä pyhimyskappeleita hautakappeleikseen. Aateliston mahtipontiseen hautajaiskulttuuriin kuuluivat esimerkiksi hautajaisvaakunat, muistomerkit ja -taulut sekä haarniskat.


LÄHTEET

Hiekkanen, Markus: Suomen kivikirkot keskiajalla Otava, Helsinki 2003. Sivut 161–163

Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki 2007. Sivu 211

Talve, Ilmar: Suomen kansankulttuuri. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2012 (Teos julkaistu ensimmäisen kerran 1979). Sivut 234–235