Reformaatio muuttaa kirkkoa

Tapahtuu 28.5.1532:

On kulunut 5 vuotta Hemmingin kasteesta. Katariina ja Hemminki ovat tulleet kastepäivän muistoksi tuomiokirkkoon. Pyhän Ruumiin kappelin rauta-aidan luona Katariina kertoo pojalleen aidan taoksien merkityksestä: liljat ovat Neitsyt Marian tunnusmerkki, haarniskoitu käsivarsi on piispa Maunu II Tavastin vaakunatunnus, leijonan kuva viittaa Kristukseen. Rauta-aita on Katariinan isoisän takoma.

Kaksi pappia kulkee ohi ja väittelee uskonpuhdistuksesta eli reformaatiosta ja sen seurauksista. Katariina ja Hemminki kuuntelevat hämmentyneinä. Katariina miettii huolissaan, millaiseen kirkkoon hänen poikansa valmistuu papiksi – hänhän on luvannut Hemmingin kirkolle ja Jumalalle.

Katariina on harras uskovainen. Hänelle tutut katolisen kirkon muodot ovat olleet tärkeitä. Nyt hän pelkää, miten kirkonmenot tulevat muuttumaan.  Katoaako pyhä kieli käytöstä? Aletaanko pyhäinkuvia laiminlyödä? Eikö sormia enää saa kastaa vihkiveteen? Luovutaanko suitsutuksistakin? Tuntuu turvattomalta lähestyä heikkona ihmisenä suoraan Kaikkivaltiasta – kuten uusi uskonoppi kehottaa – ilman Neitsyt Marian tai autuaan Hemmingin kaltaisia välittäjiä.

Kun saksalainen Martti Luther oli julkaissut aneiden vastaiset teesinsä 1517, käynnistyi siitä julkinen kirkon uudistusliike, jota on alettu kutsua reformaatioksi. Saksalaiset ruhtinaskunnat ovat käyttäneet uudistusliikettä hyväkseen ja alkaneet irrottautua paavin määräysvallasta. Katolisen kirkon yhtenäisyys on revennyt ja aiheuttanut myös aseellisia yhteenottoja. Liike on levinnyt nopeasti Pohjolaankin. Västeråsin valtiopäivillä 1527 Ruotsin valtakunta on sanoutunut irti Rooman määräysvallasta, kirkko on siirretty kruunun alaisuuteen ja sen omaisuutta on alettu peruuttaa kruunulle. Samalla on määrätty, että Jumalan sanaa pitää ”puhtaana saarnattaman”. Kirkolliset toimintatavat ovat alkaneet myös vähitellen muuttua. Huhuja näistä tapahtumista Katariina on kuullut sieltä täältä, aina vähän kerrallaan. Välillä eri suunnista tulevat uutiset ovat keskenään aivan ristiriitaisia. Pelottavinta on, ettei kukaan oikein tunnu tietävän, mitä todella on tapahtumassa.


LÄHTEET

Heinonen, Meri, Lahtinen, Anu ja Räsänen, Marika: Reformeista reformaatioon. Teoksessa Pohjoinen reformaatio. Toim. Meri Heinonen & Marika Räsänen. Turun Historiallinen Yhdistys, Turku 2016. Sivut 9–19.

Häkkinen, Kaisa: Liturgiset muutokset reformaation alkuvaiheessa. Teoksessa Pohjoinen reformaatio. Toim. Meri Heinonen & Marika Räsänen. Turun Historiallinen Yhdistys, Turku 2016. Sivut 238–242.

Kaisti, Riikka: Turun tuomiokirkko. Rakkaudella rakennettu. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Turku 2013. Sivut 41–56.

Gardberg , C.J.: Keskiajan rauhaton loppuvaihe. Teoksessa Kansallispyhäkkö. Toim. C.J. Gardberg, Simo Heininen ja P.O. Welin. Tammi, Helsinki 2000. Sivut 134–135.

Pirinen, Kauko: Suomen kirkon historia 1. Keskiaika ja uskonpuhdistuksen aika. Werner Söderström Osakeyhtiö. Porvoo 1991. Sivut 271–277.