Henrik Mikaelinpoika Ferrarius (s. 1587 Turussa)

Henrik Mikaelinpoika Ferrarius (s. 1587) on seppä Olavin pojanpojanpoika. Hän on pappi ja toimii professorina Turun Akatemiassa, joka perustettiin 1640. Henrik on mukana kääntämässä koko Raamattua suomeksi.

”Henrik Mikaelinpoika Ferrarius on nimeni. Olen pappi jo kolmannessa polvessa. Palvelin ensin Turun lukion lehtorina opettaen pojille teologiaa ja latinaa ja valmistaen heitä yliopistoon. Kun Turku sai oman Akatemiansa, siirryin professoriksi teologiseen tiedekuntaan.

Latina on maailmankieli. Menetpä minne tahansa Euroopassa, kaikki oppineet ymmärtävät sinua yhteisen kielen ansiosta. – Niin, kunpa tulisi pian rauhan aika, kunpa voisimme taas päästä Saksan ja Ranskan yliopistoihin. Eurooppa on ollut taistelutanner kolmekymmentä vuotta, mutta kerrotaan, että viisas kuningattaremme Kristiina tahtoo rauhaa…

Jalon kuningas Kustaa II Aadolfin ansiosta kouluolot ovat kohentuneet, ja kuningatar Kristiina jatkaa varmasti isänsä työtä. Valtakunta tarvitsee sivistyneitä virkamiehiä – myös tämä itäinen puolisko. Ensin Turku sai lukion, ja siellä oli jopa kuusisataa koulupoikaa. Lukio jatkoi sen katedraalikoulun työtä, jossa isoisäni Hemminki Olavinpoika Ferrarius sai oppinsa. Lopulta lukion tilalle saimme Turun Akatemian ja nousimme Euroopan yliopistokaupunkien rinnalle.

Kielitaitoni on ollut tarpeen, kun olemme suomentaneet Pyhää Kirjaa piispa Isaacus Rothoviuksen käskystä. Piispa on pitänyt meitä pappeja ankarassa kurissa eikä hänellä ole kovin korkeaa käsitystä meistä suomalaisista. Onneksi hän on ymmärtänyt, että Pyhä Kirja on saatava kansankielelle ja että kansalle on järjestettävä opetusta.

Nyt meillä on koko Biblia ensilehdeltä viimeiselle sivulle suomen kielellä. Se työ, jonka isoisäni opettaja Mikael Agricola aloitti sata vuotta sitten, on nyt vihdoin päätöksessä, ja minäkin olen siihen saanut antaa omat tietoni ja taitoni. Biblian valmistumisen kunniaksi Suomenmaan kaikkien kirkkojen kellot pauhasivat, kun vietimme juhlajumalanpalveluksen eilen, heinäkuun viimeisenä päivänä armon vuonna 1642.

Poikani Hemminki sai nimensä isoisäni mukaan. Hän opiskelee Turun Akatemiassa tullakseen papiksi. Toivon, että poikani saa elää rauhan aikaa ja jatkaa isänsä työtä opettajana. Olkoon hänen rakkautensa kansaa kohtaan kuten isällään, niin että hän kiertää kansamme parissa, kerää sananlaskuja ja tarinoita ja osoittaa, että meillä suomalaisilla on ollut rikas ja urhea menneisyys.”


LÄHTEET

Hanska, Jussi ja Lahtinen, Anu: Keskiajalta 1500-luvun lopulle. Teoksessa Huoneentaulun maailma. Kasvatus ja koulutus Suomessa keskiajalta 1860-luvulle. Toim. Jussi Hanska ja Kirsi Vainio-Korhonen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2010. Sivut 46–50, 53–55, 59.

Heininen, Simo: Rothovius, Isaacus (1572–1652). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000 (päivitetty 2012). http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/451/

Heininen, Simo: Isaacus Rothovius (1572–1652). Teoksessa Kirkollisia vaikuttajia Pyhästä Henrikistä nykyaikaan. Toim. Hannu Mustakallio. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2012.

Joutsivuo, Timo: Papeiksi ja virkamiehiksi. Teoksessa Huoneentaulun maailma. Kasvatus ja koulutus Suomessa keskiajalta 1860-luvulle. Toim. Jussi Hanska ja Kirsi Vainio-Korhonen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2010. Sivut 119–122, 130–136.