Mikael Agricola

Mikael Agricola (n. 1510–1557) oli Suomen reformaation eli uskonpuhdistuksen merkittävimpiä hahmoja. Hän myös loi perustan suomen kirjakielelle. Agricola opiskeli Saksassa Martti Lutherin johdolla. Hän toimi Turun koulun rehtorina ja Turun piispana. Agricola käänsi mm. Uuden testamentin. Hän kuoli palatessaan rauhanneuvottelusta Moskovasta.

Mikael Olavinpoika syntyi Pernajassa, Torsbyn kylässä itäisellä Uudellamaalla. Lähin kaupunki oli Porvoo. Hänen täsmällistä syntymävuottaan ei tiedetä. Mikaelin isä oli varakas maanviljelijä. Perheeseen kuului myös kolme tytärtä. Äidistä ei tiedetä edes nimeä.

Mikael lienee saanut alkuopetuksen seurakuntansa papilta. Lahjakkaana poikana hänet lähetettiin noin kymmenvuotiaana Viipurin latinakouluun. Siellä hän sai sukunimekseen Agricola, maanviljelijä.

Vuonna 1528 Viipurin koulun opettaja Johannes Erasmuksenpoika kutsuttiin Turkuun piispan kansleriksi. Hän otti mukaansa Agricolan, josta tuli piispan kirjuri ja pian myös kansleri Johanneksen kuoltua kulkutautiin.

Uskonpuhdistus eli reformaatio oli jo käynnistynyt Ruotsin valtakunnassa. Uudistuksen tueksi tarvittiin kansankielistä kirjallisuutta. Sitä ei suomeksi ollut. Mikael Agricola lähetettiin vuonna 1536 Saksaan Wittenbergin yliopistoon hakemaan lisäoppia reformaatiosta ja pyhien kirjojen kääntämisestä. Hän valmistui maisteriksi 1539 ja palasi Turkuun. Ajan tavan mukaan ulkomailla opiskelleen maisterin tehtäväksi annettiin Turun katedraalikoulun johtaminen.

Koulu- ja muiden töiden ohella Mikael Agricola teki kymmenen vuoden aikana suururakan: hän kokosi, suomensi ja kirjoitti yhdeksän kirjaa. Ensimmäisenä ilmestyi aapiskatekismus Abckiria vuonna 1543, sitten Suomen ensimmäiseksi tietosanakirjaksi kutsuttu Rukouskirja. Pääteos oli Uuden testamentin käännös, jonka jälkeen ilmestyivät kirjat messukäyttöön sekä Psalmien kirjan suomennos ja osia Vanhasta testamentista. Ensimmäisenä suomenkielisenä kirjailijana Agricola loi kirjakielen perustan.

Kuningas Kustaa Vaasa jakoi vanhan Suomen hiippakunnan Turun ja Viipurin hiippakunniksi. Hän nimitti Mikael Agricolan Turun ordinariukseksi, joka toimi piispan tehtävissä. Ordinarius-nimityksellä kuningas korosti sitä, että piispa oli kruunun alamainen eikä paavin vihkimä.

Vuonna 1557 Agricola määrättiin jäseneksi valtuuskuntaan, jonka Kustaa Vaasa lähetti neuvottelemaan rauhasta tsaari Iivana IV:n, paremmin Iivana Julmana tunnetun, luokse Moskovaan. Sopimus syntyi, mutta paluumatkalla Mikael Agricola kuoli huhtikuun 9. päivänä. Hänet haudattiin Viipuriin, hautapaikkaa ei kuitenkaan tunneta.


LÄHTEET

Heininen, Simo: Mikael Agricola. Elämä ja teokset. Edita, Helsinki 2007.

Heininen, Simo: Agricola, Mikael (noin 1510–1557). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997 (päivitetty 2012). http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/14/

Häkkinen, Kaisa: Mikael Agricolan elämä ja elämäntyö. Teoksessa Agricolan aika. Toim. Kaisa Häkkinen ja Tanja Vaittinen. BTJ, Helsinki 2007.

Tarkiainen, Viljo & Tarkiainen, Kari: Mikael Agricola, Suomen uskonpuhdistaja. Otava, Helsinki 1985.