Tanskalaiset ryöstöretkeilijät

1500-luvun alussa ruotsalaiset ja tanskalaiset taistelivat vallasta Kalmarin unionissa. He tekivät hyökkäys- ja kostoretkiä toistensa kaupunkeihin. Vuonna 1522 tanskalaiset eli juutit tekivät ryöstöretken Turkuun ja veivät mm. Tuomiokirkon kalleuksia. Lisäksi Suomenlahden rannikolla liikkui tanskalaisia merirosvoja.

Ruotsin irtautuminen Kalmarin unionista Kustaa Vaasan johdolla ei käynyt kivuttomasti, vaan vaati pitkällisiä taisteluja. Myös Turku joutui taisteluiden näyttämöksi useaan otteeseen. Vielä keväällä 1522 Turun linna oli tanskalaisjoukkojen hallussa ja monet pitivät Tanskan kuningasta, Kristian II:ta valtakunnan laillisena hallitsijana. Edeltävänä talvena Kustaa Vaasan joukot olivat kuitenkin aloittaneet linnan piirityksen, jota monet kaupunkilaiset olivat asettuneet tukemaan.

 Tanskan laivastoa johtanut amiraali Sören Norby päätti johtaa joukkonsa linnan avuksi. Uutinen lähestyvästä tanskalaislaivastosta sai piirittäjät luopumaan yrityksestään ja pakenemaan Pohjanlahden toiselle puolen. Pakoon lähteneiden joukossa oli myös ruotsalaismielisiin lukeutunut Turun viimeinen katolinen piispa Arvid Kurki, joka kuitenkin hukkui matkalla aluksensa haaksirikkouduttua.

Tulipalo, jonka Kustaa Vaasan joukot lähtiessään olivat sytyttäneet, oli runnellut kaupunkia pahoin. Lisäksi Sören Norby antoi Turkuun saavuttuaan joukkojensa ryöstää kaupungin rangaistukseksi siitä, että osa kaupunkilaisista oli asettunut tukemaan piirittäjiä.

Kuitenkin jo seuraavana vuonna Kustaa Vaasan asema oli vahvistunut niin voimakkaaksi, että hän saattoi suhteellisen helposti valloittaa Turun linnan ja kaupungin. Kun Viipurikin lokakuussa 1523 antautui Kustaa-kuninkaan joukoille, oli hän saanut käytännössä koko valtakunnan hallintaansa.


LÄHTEET

Heinonen, Meri, Lahtinen, Anu ja Räsänen, Marika: Reformeista reformaatioon. Teoksessa Pohjoinen reformaatio. Toim. Meri Heinonen & Marika Räsänen. Turun Historiallinen Yhdistys, Turku 2016. Sivut 17–19.

Nikula, Oscar ja Nikula, Sigrid: Turun kaupungin historia 1521–1600. Ensimmäinen nide. Turun kaupunki, Turku 1987. Sivut 33–34.

Seppänen, Liisa: Turun kaupunkikuva ja reformaation jäljet. Teoksessa Pohjoinen reformaatio. Toim. Meri Heinonen & Marika Räsänen. Turun Historiallinen Yhdistys, Turku 2016. Sivut 182–190.