"Pohjolan lumiauran" haudan ovi

Tuomiokirkon lattialla on monia suljettuja ”ovia”. Niiden takana on tuhansien vainajien leposijoja. Tottin kappelin hautaholvin luukku on yksi harvoista, joka aukeaa. Haudassa lepää kuninkaallista sukua 1600-luvulta.

On oletettu, että ensimmäisenä kuninkaallisena kappeliin haudattiin vuonna 1572 kaksivuotias prinssi Henrik, kuningas Eerik XIV:n ja Kaarina Maununtyttären poika. Hautajaisissa tykit jylisivät kunnialaukauksia, vaikka pienen vainajan isä ja äiti olivat tuolloin vankeina. Eerik oli kuningas Kustaa Vaasan poika.

Vuonna 1612 hautaan laskettiin Kaarina Maununtytär ja vuonna 1633 hänen tyttärensä Sigrid Vaasa. Sigridin poika, Åke Tott, seurasi äitiään 1640. Kaarina Maununtyttären maalliset jäännökset siirrettiin 1800-luvulla Kankaisten kappeliin.

Kuningas Kustaa II Adolf kutsui serkkuaan Åke Tottia Pohjolan lumiauraksi. Tott oli sotapäällikkö, Ruotsin suurvalta-ajan tienraivaajia.

Loisteliaat hautajaiset 29.9.1640 kertoivat Åke Tottin asemasta. Valtavassa hautajaissaatossa talutettiin hänen sotaratsuaan. Se oli verhottu mustaan maata viistävään silkkikankaiseen loimeen, jota koristi kaksi hopealla neulottua vaakunaa. Vainajan pronssikoristeista lyijyarkkua kantoi 16 aatelismiestä. Saattojoukkoon kuului maan korkein hallintomies, kreivi Pietari Brahe.