Tallinnan mestareiden työ

– Tämä on minun suosikkioveni, Marja Routi tunnustaa pohjoiseteisen ulko-ovella.

Unikankareen kummulla puhaltaa viileä viima, mutta tunnelma lämpenee lämpenemistään. Katselemme ulko-oven kehyksenä kaartuvaa kalkkikiviportaalia.

– Katso, miten kaunis viinilehtikuvio siihen on veistetty!

– Tämä portaali on Suomessa ainutlaatuinen. Vastaavanlaista on vain kolmessa paikassa: Turun linnassa, Naantalin kirkossa ja Ahvenanmaalla Sundissa. Mahdollisesti myös tuomiokirkon läntisen asehuoneen ovella on ollut samankaltainen kalkkikivinen kehys.

– Ilmeisesti tallinnalaiset mestarit ovat veistäneet portaalin Lasnamäen kalkkikivestä 1300-luvun puolivälissä. Kokonaisuus rakennettiin Virossa ja tuotiin osina laivalla Turkuun. Täällä portaali koottiin uudestaan, Routi päättelee.

Työn tilaaja oli todennäköisesti aikakauden voimahahmo, piispa Hemming.

Novgorodilaiset olivat Suomenlahden ryöstöretkillään ehtineet Turkuun asti ja polttaneet kaupungin 1318. He hävittivät myös vuonna 1300 vihityn tuomiokirkon.

Kirkko oli pitkään raunioina, kunnes vuonna 1338 valittu tuore piispa alkoi tarmokkaasti anoa apua paavilta. Paavi lupasikin vuoden ja neljänkymmenen päivän aneet niille, jotka antoivat apuaan kirkolle. Tukea ja testamenttilahjoituksia alkoi tulla, ja niin päästiin sitkeään rakennustyöhön.

Kirkon holvaamiseen tarvittiin mestareita, ja heitä löytyi Suomenlahden toiselta puolelta. Tallinnalaisesta tyylistä kielivät muun muassa tuomiokirkon holvinkannattimien kalkkikiviset ”lyijykynäkonsolit”.

– Hemming on varmaan käyttänyt kaunista portaaliaan, Marja Routi pohtii. – Hänen rakennuttamansa piispantalo oli tuossa kirkon vieressä joen puolella. Sieltä oli luonteva kulkureitti kirkkoon pohjoisoven kautta.

Vanhan piispantalon paikka on merkitty ajokatuun mukulakiveyksellä.