Kirjallisuutta ja tutkimuksia Turun tuomiokirkosta

Tuomiokirkosta on kirjoitettu monta kirjaa ja julkaisua. Kannattaa kuitenkin huomioida, että varsinkin Tuomiokirkon rakennushistoriasta on useita tulkintoja. Eri tutkijoiden näkemykset voivat siis erota toisistaan huomattavasti. Tällä sivulla on tietoa lähdekirjallisuudesta ja linkkejä eri lähteisiin.

Lähdekirjallisuutta Turun tuomiokirkosta

Turun tuomiokirkosta ja sen ympäriltä on julkaistu paljon kirjallisuutta vuosikymmenien aikana. Tässä on listattuna muutamia sellaisia kirjoja, jotka voivat avata uusia näkökulmia Tuomiokirkon historiaan niin tutkijalle, gradun tekijälle kuin muuten vain asiasta kiinnostuneellekin.

Savolainen, Panu: Matkaopas 1700-luvun Turkuun, Sammakko 2021
Toropainen, Veli Pekka: 39 tarinaa 1600-luvun turkulaisnaisista, Turun museokeskus 2019
Aalto / Helkala: Matkaopas keskiajan Suomeen, Atena 2019
Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot (täydennetty painos), SKS 2018
Issakainen / Jakonen / Kaisti / Kiiski: Turun tuomiokirkko – Opas seitsemään vuosisataan, Kirjapaja 2017
Kaisti, Riikka: Turun tuomiokirkko – Rakkaudella rakennettu. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 2017
Niitemaa, Timo: Itämaan muisti – Turun tuomiokirkon tarinoita Ruotsin vallan aikaan, Kirjapaja 2017
Kaartinen / Välimäki / Räsänen (toim.): Turun tuomiokirkon suojissa – pohjoinen hiippakuntakeskus keskiajan ja uuden ajan alun Euroopassa. Historia mirabilis 8. Turun historiallinen yhdistys 2012. Artikkelit pdf-muodossa ladattavissa sivulta Turun tuomiokirkon suojissa. Pohjoinen hiippakuntakeskus keskiajan ja uuden ajan alun Euroopassa - Turun Historiallinen Yhdistys (thy.fi)Linkki avautuu uudessa välilehdessä
Heikkilä / Suvikumpu: Pyhimyksiä ja paanukattoja, Kirjapaja 2009
Heikkilä, Tuomas: Pyhän Henrikin legenda, Karisto 2005
Hiekkanen, Markus: Suomen kivikirkot keskiajalla, Otava 2003
Gardberg / Heininen / Welin: Turun tuomiokirkko 1300-2000, Tammi 2000
Kanerva, Welin: Turun tuomiokirkko - Åbo domkyrka, Weilin+Göös 1987
Juslenius, Daniel: Vanha ja uusi Turku (Uusintapainos vuoden 1700 julkaisusta), SKS 1987
Raustela, Lasse: Turkulaisen käsityön ja teollisuuden vaiheita, Polytypos 1968
Rinne, Juhani: Turun tuomiokirkko keskiaikana I-III, Uuden Auran Osakeyhtiön kirjapaino 1941-1952
Haavio, Martti: Piispa Henrik ja Lalli, WSOY 1948
Ikonen, Väinö: Vanhaa Suomen Turkua, WSOY 1936
Rinne, Juhani: Pyhä Henrik - piispa ja marttyyri, Otava 1932
Finnberg, Julius: Turun tuomiokirkko 1229-1929, Otava 1929
Turun historiallisen yhdistyksen julkaisuja III: Turun tuomiokirkon historiaa, Uuden Auran Osakeyhtiön kirjapaino 1929
Lindman, Adolf: Anteckningar om Åbo domkyrka, 1869

Turun tuomiokirkon Mustakirja, Registrum ecclesiae Aboensis, on tärkein Suomen keskiajan lähdeteos. Siihen on koottu keskiaikaisia dokumentteja vuosilta 1229-1515. Myös Finlands medeltidsurkunder sisältää runsaasti keskiajalta säilynyttä aineistoa. Molemmat lähdeaineistot on digitoitu, ne sekä paljon muita aineistoja voi ladata itselleen Kansallisarkiston Diplomatarium Fennicum -palvelusta. Siirry tästä linkistä Diplomatarium Fennicum -palveluun.

Linkkejä tutkimuksiin ja artikkeleihin

Gerard T. Barrett, Kerry Allen, Paula J. Reimer, Åsa Ringbom, Jesper Olsen, Alf Lindroos: Ramped pyrolysis radiocarbon dating of lime lumps: Establishing the earliest mortar-based construction phase of Turku cathedral, Finland Kalkkikivitutkimusta mm. sakariston ajoittamisesta. Journal of Cultural Heritage 61 (2023).
Reima Välimäki, Kirsi Salonen: The materiality of Turku Cathedral’s spiritual treasury: indulgences Tutkimusta Turun tuomiokirkkoon liitetyistä aneista keskiajalla. Material Religion, The Journal of Objects, Art and Belief. Vol. 18 Issue 5 (2022).
Maria Kallio-Hirvonen: Käsikirjoitustutkimus, kopiokirjat ja kopiokirjojen tehtävä Turun keskiaikaisessa tuomiokapitulissa. Turun yliopisto, 2021. Turun tuomiokapitulissa keskiajalla käytettyjen kirjojen (esim. Turun tuomiokirkon Musta kirja) kopioinnista ja käytöstä tehty tutkimus.
Aki Arponen, Heli Maijanen, Visa Immonen: From Bones to Sacred Artefact: The Late Medieval Skull Relic of Turku Cathedral, Finland. Temenos, Vol. 54 No 2 (2018). Aiemmin Pyhän Eerikin relikvaarioksi tulkitun päänmuotoisen pyhäinjäännösastian uutta tutkimusta. (Klikkaa pdf-painiketta tiedoston lataamiseksi.)
Nilsson, Bertil: Några anteckningar till frågan om Åbo domkyrkas invigning. Historisk Tidskrift för Finland, 2018. Tuomiokirkon oikean vihkimispäivän haarukointia. (Klikkaa pdf-painiketta tiedoston lataamiseksi.)
Jussi-Pekka Taavitsainen, Markku J. Oinonen & Göran Possnert: The Turku Cathedral Relics Revisited and Anonymous Relics dated to the Eleventh and Twelfth Centuries. Mirator 16:2/2015. Turun tuomiokirkon reliikkien ajoitusta.
Aki Arponen: The Medieval Skull Relic of Turku Cathedral. Mirator 16:1/2015. Aiemmin Pyhän Eerikin relikvaarioksi tulkitun päänmuotoisen pyhäinjäännösastian uutta tutkimusta.
Joonatan Kutilainen: Turun tuomiokirkon keskiaikaisten rauta-aitojen rakenne ja valmistusmenetelmät. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 2013. (Lataa tiedosto sivun linkistä.)
Mira Karttila: Birgitan kalotti - Keskiaikaisen relikvaarion konservointi. Metropolia ammattikorkeakoulu 2012. Opinnäytetyö Pyhän Birgitan kalotiksi tulkitun pyhäinjäännöslippaan konservoinnista. (Lataa tiedosto sivun linkistä.)
Tuija Tuhkanen: Turun tuomiokirkon tuhoutuneet saarnatuolit. Turun Historiallinen Yhdistys 2012.
Alf Lindroos, Lior Regev, Markku Oinonen, Åsa Ringbom & Jan Heinemeier: 14C Dating of Fire-damaged Mortars from Medieval Finland. Radiohiiliajoitusta Tuomiokirkon sekä muiden keskiaikaisten kirkkojen seinistä. 2012.
Knut Drake: Dateringsproblem i Åbo domkyrka. SKAS 3/2011. Tuomiokirkon rakennushistorian selventämistä ja lähteiden tarkastelua.
Kari A. Kinnunen, Marja Lehtonen: Turun tuomiokirkon keskiaikaisen pyhäinjäännöskokoelman reliikkikivien laboratoriotutkimus. Geologian tutkimuskeskuksen tutkimuslaboratorio, 2010. Kansallismuseon "Toista maata" -näyttelyssä esillä olevien Turun tuomiokirkon Getsemanen kivien laboratoriotutkimusta.
Knut Drake: Kalkstenskonsolerna i Åbo domkyrkas sakristia. Hikuin 36, 2009. Tuomiokirkon sakariston kalkkikivikonsoleiden tarkastelua. (Klikkaa pdf-painiketta tiedoston lataamiseksi.)
Aki Pihlman & Kirsi Majantie: Varhainen Turku -hanke ja kaivaukset tuomiokirkon vieressä. SKAS 2/2007. Tuomiokirkkotorin arkeologisten kaivausten esittelyä ja tulkintaa.
Knut Drake: Åbo domkyrkas första murade sakristia. Hikuin 33, 2006. Uutta tulkintaa Tuomiokirkon sakastin oven päällä olevasta muurauksesta. (Klikkaa pdf-painiketta tiedoston lataamiseksi.)
Knut Drake: Åbo domkyrka – ett fält för fortsatt forskning. Hikuin 30, 2003. Aiempien Tuomiokirkon tutkimuksien kriittistä tarkastelua. (Klikkaa pdf-painiketta tiedoston lataamiseksi.)
Sofia Lahti: Capse pro reliquiis - Turun tuomiokirkon reliikit ja relikvaariot. Mirator, marraskuu 2003. Tuomiokirkon reliikkien tarkastelua.

Sukututkijoille

Tuomiokirkon lattian alle on haudattu arviolta n. 4500 vainajaa. Kirkkohautaaminen loppui 1700-luvun lopulla, mutta haudat ovat kirkossa edelleen. Monet haudoista olivat sukuhautoja. Samaan hautaan saatettiin haudata useita sukuja. Nykyään lattiassa voi nähdä n. 90 hautakiveä hautojen paikkoja osoittamassa. Kartasta näkee niiden hautojen sijainnin, joiden hautakivet ovat säilyneet.

Turun tuomiokirkon hautakartta

Åbo domkyrkas räkenskaper 1634-1735

Turun tuomiokirkossakin on pidetty tarkkaa kirjanpitoa tuloista ja menoista. Sukututkijoita kiehtovat erityisesti tulipaloilta säästyneet hautakirjat. Haudattujen nimet haudat paikka löytyvät luettelomuotoisesta Åbo domkyrkas räkenskaper kirjanpidosta, jonka voi ladata alta. Pdf-tiedostot ovat ainoastaan tutkimusta varten.

Åbo domkyrkas räkenskaper 1634-1659
Åbo domkyrkas räkenskaper 1660-1668
Åbo domkyrkas räkenskaper 1669-1677
Åbo domkyrkas räkenskaper 1678-1687
Åbo domkyrkas räkenskaper 1688-1692
Åbo domkyrkas räkenskaper 1693-1696
Åbo domkyrkas räkenskaper 1697-1700
Åbo domkyrkas räkenskaper hakemisto 1634-1700
Åbo domkyrkas räkenskaper 1701-1709
Åbo domkyrkas räkenskaper 1710-1721
Åbo domkyrkas räkenskaper 1722-1735
Åbo domkyrkas räkenskaper hakemisto 1701-1735