Suomen kauimmin tutkittu rakennus
Turun tuomiokirkon rakennusvaiheet ovat askarruttaneet tutkijoita aina 1700-luvun alkupuolelta asti. Ensimmäinen kirkon rakennushistoriaa koskeva julkaistu tutkimus oli Nicolaus Turdinin Turun akatemiassa puolustama maisterinväitöskirja Templi Cathedralis Aboensis historia vuodelta 1748.
Vaikka yksi jos toinenkin tutkijasukupolvi on aina Turun akatemian ajoista pähkäillyt rakennushistorialtaan erittäin monimutkaisen monumentin arvoitusten äärellä, monet kirkon keskiaikaista rakennushistoriaa koskevat kysymykset ja ajoitukset ovat yhä mysteerejä. Nyt toteutettavassa hankkeessa pyritään löytämään vastauksia näihin jopa vuosisatoja avoimina olleisiin kysymyksiin yhdistelemällä erilaisia luonnontieteellisiä ja humanistisia tutkimusmenetelmiä uusin tavoin. Avoin kysymys on esimerkiksi se, milloin ensimmäinen tiilestä ja kivestä tehty tuomiokirkko rakennettiin Unikankareen kummulle.
Hankkeessa luodaan luonnontieteellisin ja humanistisin menetelmin uusi kokonaiskuva tuomiokirkon rakennushistoriasta, yleiseurooppalaisista yhteyksistä sekä kirkon esineistöstä osana Pohjois-Euroopan keskiajan arkkitehtuurihistoriaa.
Kirkon kokonaisvaltainen läpivalaisu
Kirkon tutkimukset ovat alkaneet syksyn 2024 kuluessa tarkan kolmiulotteisen mallin tekemisellä. Tämä malli toimii läpi hankkeen ikään kuin kolmiulotteisena tietopankkina, johon tutkimusten tuloksia kootaan. Malliin luodaan vuoden 2025 kuluessa erikseen jokainen tunnistettava erillinen rakennusvaihe, joita tuomiokirkon tapauksessa on satoja. Näistä vaiheista tehdyt analyysit ja niiden tulokset linkitetään tähän malliin, jonka avulla ihmismielelle käsitettäväksi liian monimutkainen rakennusvaiheiden kokonaisuus saadaan kolmiulotteisesti ja tilastollisesti analysoitavaan muotoon.
Vuoden 2025 kuluessa kirkosta tehdään monia erilaisia luonnontieteellisiä analyysejä, joissa selvitetään mm. rakenteiden ikää ja materiaalikoostumusta. Tällä tavoin voidaan tunnistaa esimerkiksi rakennusaine-erien alkuperää. Lisäksi rakenteet tutkitaan tarkoin aistinvaraisesti ja niissä oleva tieto kuten tiilentekijöiden merkit rekisteröidään kolmiulotteiseen malliin. Vähä vähältä rakentuvasta tiedonhitusten kokonaisuudesta alkaa vähitellen muotoutua kokonaiskuvaa kirkon rakentamisesta.
Asiakirjat ja esineistö
Hankkeessa tutkitaan myös asiakirjalähteitä. Kirkon rakennusvaiheita pyritään peilaamaan keskiajalla myönnettyihin anekirjeisiin aiempaa tarkemmin. Lisäksi tutkimuskohteena ovat Tallinnan hyvin säilyneet Olevisten kirkon tilikirjat. Niistä pystytään rekonstruoimaan hyvin 1400-luvun puolivälissä tapahtunut rakentamisprosessi jolla on yhtäläisyyksiä ja samoja rakentajia kuin Turun tuomikirkolla samoihin aikoihin.
Tutkimukset kohdistuvat myös kirkon myöhäiskeskiaikaiseen kuvaohjelmaan ja sisustukseen. Erityisen tarkkaan tutkitaan aivan 1400-luvun lopulta oleva Kristuksen ruumis -veistos, joka on ollut keskeisellä paikalla kirkossa. Esineistön osalta tutkimuskohteena ovat myös tuomiokirkon hauta-arkut.
Hankkeen laajemmat merkitykset
Turun tuomiokirkko on kokoaan suurempi rakennus. Se on yksi Suomen vanhimmista rakennuksista, monumentti, joka kuvastaa Suomen alueen kansainvälisiä yhteyksiä ja historiaa keskiajalta nykypäiviin. Siksi sitä koskeva tutkimus on kansallisesti tärkeää. Hanke luo myös uusia menetelmällisiä avauksia yhdistelemällä historiallisten tietomallien, analyysien ja asiakirjojen käyttöä arkkitehtuurihistoriallisessa ja rakennusarkeologisessa tutkimuksessa. Pyrimme siihen, että tuomiokirkosta nyt tehtävä monitieteinen tutkimusprosessi toimisi esimerkkinä vastaaville muille kohteille ulkomailla.
Toivoaksemme 2029 juhlallisuuksiin avautuvasta tuomiokirkosta tiedetään tavattomasti enemmän kuin nyt.
Panu Savolainen
Kirjoittaja on tutkimushankkeen Uponnut katedraali. Turun tuomiokirkon keskiaikainen arkkitehtuuri, rakennushistoria ja taideteokset uusien tutkimusmenetelmien ristiinvalotuksessa johtaja ja arkkitehtuurin historian ja restauroinnin professori Aalto-yliopistossa.
Hankkeeseen osallistuvat tutkijat: Dosentti Ulla Moilanen, Dosentti Janne Harjula, FT Tanja Ratilainen, FT Katri Vuola, väitöskirjatutkija Jussi Kinnunen, väitöskirjatutkija Ilari Aalto, väitöskirjatutkija Sofia Paasikivi
Lisätietoa tutkimushankkeesta julkaistaan seuraavalla sivulla, jonne on tulossa myös tutkimushankkeen blogi alkuvuodesta 2025: https://www.aalto.fi/fi/arkkitehtuurin-laitos/uponnut-katedraali-turun-tuomiokirkon-keskiaikainen-arkkitehtuuri-rakennushistoria-ja-taideteokset