Koko Biblia suomeksi
Tapahtuu 1.8.1642:
On kulunut 87 vuotta siitä, kun kuningas Kustaa Vaasa ja piispa Mikael Agricola kohtasivat tuomiokirkossa. On maanantaiaamu, elokuun ensimmäinen päivä vuonna 1642. Edellisenä päivänä kaikissa Suomen kirkoissa on vietetty kiitosjumalanpalvelus ja juhlittu suomenkielisen Biblian ilmestymistä.
Turun akatemian professori Henrik Mikaelinpoika Ferrarius seisoo poikansa Hemmingin kanssa esi-isänsä haudalla tuomiokirkon Pormestarin kappelissa. Haudassa lepää ensimmäinen Ferrarius-nimen kantaja. Nuori Hemminki on esi-isänsä kaima ja opiskelee papiksi Turun Akatemiassa.
Hemminki kertaa ylpeänä sukujuuriaan ja tahtoo kerran tulla haudatuksi yhtä arvokkaaseen paikkaan kuin esi-isänsä. Henrik-isä huomauttaa pojalleen, että Jumala ei kysy arvonimiä. Hemminki muistaa isänsä suomentaman raamatunkohdan armosta, jonka Jumala antaa ihmiselle lahjaksi. Henrik avaa tuoreen Biblian, joka lepää lukupulpetilla, ja lukee siitä Herran siunauksen.
Ensimmäinen Ferrarius on haudattu tuomiokirkon lattian alle kuten tuhannet muutkin vainajat. Pormestarin kappelissa ovat saaneet leposijan muiden muassa muutamat Turun pormestarit ja piispa Konrad Bitz.
Kirkko ja koko valtakunta elävät voimakasta nousukautta. Kuningas Kustaa II Aadolf on luonut perustan mahtivaltiolle sotiessaan evankelisen uskon puolesta ja valloittaessaan Itämeren maita. Pohjolan leijonaksi kutsuttu sankarikuningas on saanut surmansa taistelussa. Maata hallitsee sijaishallitus siihen asti, kunnes valta siirtyy hänen tyttärelleen, kuningatar Kristiinalle. Tuleva kuningatar on erityisen lahjakas ja sivistynyt. Hän suosii tieteitä ja taiteita. Sodat jatkuvat, mutta kuningattaren pyrkimyksenä on rauha.
Laajeneva valtakunta tarvitsee päteviä hallintomiehiä ja pappeja. Suomen koulutusolotkin kohenevat. Turkuun on perustettu kymmenisen vuotta sitten kymnaasi eli lukio, jonka tilalle vuonna 1640 perustettiin akatemia.
Turun Akatemia vihittiin loistavin juhlallisuuksin kaksi vuotta sitten. Opiskelijoita siellä on jo runsaat kaksisataa. Kanslerina toimii kreivi Pietari Brahe, joka on ollut Suomen kenraalikuvernöörinä, perustanut uusia kaupunkeja ja kehittänyt tarmokkaasti kauppaa, uudisasutusta ja oikeuslaitosta.
Akatemian varakanslerina on Turun piispa Isaacus Rothovius. Hän kohentaa ankarin ottein papiston saarnataitoja, tietoja ja elämäntapoja. Piispa kehittää myös kansanopetusta. Ehtoolliselle, kummiksi tai avioon ei ole asiaa, ellei katekismusta osata. Luterilainen uskonnäkemys on vakiintunut koko valtakunnassa ja oikeaa oppia varjellaan. Piispan komennossa on valmistunut myös koko Biblian käännöstyö suomen kielelle. Rothovius on velvoittanut jokaista seurakuntaa hankkimaan komean Pyhän Kirjan kymmenen riikintaalerin sakon uhalla. Biblia antaa varmasti vahvan mallin suomen kirjakielelle satojen vuosien ajaksi.
LÄHTEET
Lappalainen, Mirkka: Pohjolan leijona. Kustaa II Aadolf ja Suomi 1611 – 1632. Kustannusosakeyhtiö Siltala. Helsinki 2014.
Kaisti, Riikka: Turun tuomiokirkko. Rakkaudella rakennettu. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Turku 2013. Sivut 107–110.
Heininen, Simo, Laine, Tuija, Knuutila, Jyrki ja Laine, Esko M.: Teologia. Teoksessa Vanhimman suomalaisen kirjallisuuden käsikirja. Toim. Tuija Laine. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1997. Sivut 55–59
Laasonen, Pentti: Suomen kirkon historia 2. Vuodet 1593 – 1808. Werner Söderström Osakeyhtiö. Porvoo 1991. s. 19 – 105.
