Kuka kukin on?

Sanan seppä -sovelluksessa seikkailee useita henkilöitä. Osa heistä on tuttuja historiankirjoista. Toiset voivat heijastaa aikalaistensa elämää, vaikka ovatkin fiktiivisiä hahmoja. Tutustu sovelluksen henkilöihin - myös 3D hahmoina - ja lähde seikkailulle yhdessä heidän kanssaan!

Fiktiiviset henkilöt

Katariina Heikintytär (s. 1500) on seppämestarin tytär. Hän ei osaa lukea, mutta haluaa kouluttaa lapsensa. Hän perustaa perheen Olavin kanssa. Uskonpuhdistuksen tuomat muutokset hämmentävät harrasta Katariinaa. Lue lisää...Linkki avautuu uudessa välilehdessä

Olavi Mikonpoika (s. 1495) on kirjoitustaidoton köyhän kodin poika. Sisullaan ja käytännön taidoillaan hän etenee rengistä seppämestariksi. Hän perustaa perheen Katariinan kanssa. Lue lisää...Linkki avautuu uudessa välilehdessä

Hemminki (s. 1527) on seppä Olavin ja Katariinan poika. Hän opiskelee Turun koulussa papiksi ja saa sukunimekseen Ferrarius, ’seppä’. Hemminki kokee uskonpuhdistuksen murrosajan ja toimii Mikael Agricolan apulaisena. Lue lisää...Linkki avautuu uudessa välilehdessä

Henrik Mikaelinpoika Ferrarius (s. 1587) on seppä Olavin pojanpojanpoika. Hän on pappi ja toimii professorina Turun Akatemiassa, joka perustettiin 1640. Henrik on mukana kääntämässä koko Raamattua suomeksi. Lue lisää...Linkki avautuu uudessa välilehdessä

Hemminki Henrikinpoika Ferrarius (s. 1625) on seppä Olavin pojanpojan pojanpoika. Hän opiskelee papiksi Turun Akatemiassa. Hemmingin aikana vahvistuu kansanopetus Suomessa. Lue lisää...Linkki avautuu uudessa välilehdessä

Historialliset henkilöt

Turun piispa Hemming (n. 1290–1366) oli huomattava kirkonjohtaja keskiajan Suomessa. Hän korjautti rauhattomina aikoina vaurioitunutta tuomiokirkkoa ja teki suuria lahjoituksia kirkolle. Hemming vei myös rauhanvetoomuksen Keski-Eurooppaan sotiville maille. Lisäksi hän vahvisti kirkon asemaa ja selkiytti sen toimintaa. Vuonna 1514 Hemming julistettiin autuaaksi, ja tarkoituksena oli korottaa hänet pyhimykseksi, mutta reformaatio esti tämän hankkeen toteutumisen. Lue lisää...Linkki avautuu uudessa välilehdessä

Mikael Agricola (n. 1510–1557) vaikutti merkittävästi Suomen reformaatioon ja loi perustan suomen kirjakielelle. Agricola opiskeli Saksassa Martti Lutherin johdolla. Hän toimi Turun koulun rehtorina ja Turun piispana. Agricola käänsi mm. Uuden testamentin. Hän kuoli palatessaan rauhanneuvottelusta Moskovasta. Lue lisää...Linkki avautuu uudessa välilehdessä

Kustaa Vaasa oli Ruotsin kuninkaana 1523–1560. Hänen johdollaan Ruotsi itsenäistyi Tanskan hallitsemasta Kalmarin Unionista. Hänen käynnistämänsä uskonpuhdistus eli reformaatio muutti lopulta Ruotsin kirkon katolisesta luterilaiseksi. Kuningas sai ylimmän vallan kirkossa ja takavarikoi sen omaisuuden valtiolle. Lue lisää...Linkki avautuu uudessa välilehdessä

Martti Luther (1483–1546) oli saksalainen pappi. Hänen opetuksensa käynnistivät uskonpuhdistuksen eli reformaation katolisessa kirkossa. Uudistuksesta syntyivät protestanttiset kirkkokunnat, joihin Suomen evankelis-luterilainen kirkko kuuluu. Lue lisää...Linkki avautuu uudessa välilehdessä

Tanskalaiset ryöstöretkeilijät. 1500-luvun alussa ruotsalaiset ja tanskalaiset taistelivat vallasta Kalmarin unionissa. He tekivät hyökkäys- ja kostoretkiä toistensa kaupunkeihin. Vuonna 1522 tanskalaiset eli juutit tekivät ryöstöretken Turkuun ja veivät mm. Tuomiokirkon kalleuksia. Lisäksi Suomenlahden rannikolla liikkui tanskalaisia merirosvoja. Lue lisää...Linkki avautuu uudessa välilehdessä